Suomella ei ole varaa sulkeutua – osaajista puhtia kansainvälistymiseen

Kansainvälistyminen ja monikulttuurisen työvoiman määrän kasvu ovat tätä päivää. Monikulttuurinen työvoima on kilpailuetu yrityksille, mutta elinkeinoelämä voisi vielä paremmin hyötyä kansainvälisten osaajien taidoista.

– 100-vuotias Suomi on nyt muutosvaiheessa. Suomi nojaa kansainvälistymiseen ja meillä ei ole varaa käpertyä tai lukkiutua, totesi Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanjan julkaisutilaisuudessa puhunut työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.

TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafssonin mukaan Suomella ei ole varaa sulkeutua sisäänpäin. 

Vuonna 2015 Suomessa oli noin 230 000 ulkomaan kansalaista, arvioiden mukaan vuonna 2020 luku tulee olemaan 370 000. Maahanmuuton merkitys työelämälle korostuu tulevaisuudessa, sillä ilman maahanmuuttoa työikäinen väestö loppuu kesken.

– Meidän on panostettava maahanmuuttajien osaamisen edistämiseen ja ohjattava tätä osaamista tukemaan yritysten kansainvälistymistä. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat on saatava elinkeinoelämän palvelukseen, Gustafsson jatkaa.

– Kansainvälisten osaajien rekrytoimisella on positiivisia vaikutuksia yrityksiin, Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan yrityksen monimuotoisuuden tason lisäys yhdellä prosenttiyksiköllä on johtanut 9% kasvuun viennissä ja 12% kasvuun tuonnissa. Tietystä maasta kotoisin olevan maahanmuuttajan palkkaaminen on johtanut 2,5 %:n nousuun vientituloissa kyseiseen maahan.

34 kansallisuutta – yksi yrityskulttuuri

Monelle yritykselle ensimmäisen ulkomaalaisen työntekijän rekrytoiminen on käänteentekevä hetki. Niin myös ohjelmistokehitysyritys Futuricelle.

– Futurice sai ensimmäisen ei suomalaisen työnhakijan vuonna 2007. Se pakotti miettimään, mitä tämän henkilön rekrytoiminen tarkoittaa oikeasti, ja kuinka se vaikuttaa organisaation jokapäiväiseen toimintaan, Futuricen HR Coordinator Katja Lehikoinen kertoo.

Tällä hetkellä Futuricella on 350 työntekijää 34 eri maasta, toimistoja on kuudessa eri Euroopan kaupungissa. Organisaatiokulttuuri ei kuitenkaan rakennu eri kansallisuuksien varaan, vaan Futuricella korostetaan yhteisiä arvoja organisaatiokulttuurista puhuttaessa.

Lehikoinen muistuttaa, että monet uudet yritykset lähtevät rakentamaan liiketoimintaansa ja strategiaansa katse ulkomaille suunnattuna.

– Monet start-upit lähtevät liikkeelle kansainvälisyys mielessä, ja monikulttuurinen työvoima on etu kansainvälisille markkinoille tähdätessä.

Lehikoisen mukaan yksi syy sille, miksi Futurice rekrytoi ulkomaalaisia on se, että osaajia avoinna oleviin tehtäviin ei Suomesta löydy. Byrokratia ja olemassa olevat säädökset ovat monelle yritykselle esteenä, etenkin jos osaaja tarvitaan mahdollisimman nopeasti.

– Joskus lupaprosessi ja byrokratia ovat ulkomailta rekrytoimisen esteenä, lupaprosessi saattaa venyä jopa 6 kuukauden mittaiseksi. Tämä on varmasti yksi syy sille, miksi jotkut yritykset eivät rekrytoi ulkomaalaisia, harmittelee Lehikoinen.

Menestyvät monikulttuuriset yritykset esiin

Helsingin seudun kauppakamarin, Keskuskauppakamarin ja työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä järjestämä Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanja avattiin perjantaina 20.1.2017. Kampanjan tarkoituksena on nostaa esiin monikulttuurisuuden hyötyjä yrityksille ja yhteiskunnalle. Osana kampanjaa järjestetään kilpailu, jossa yritykset pääsevät testaamaan omat monikulttuurisuusvalmiutensa sekä organisaationsa avoimuuden.

Menestyvä monikulttuurinen yritys -kilpailun tuomariston puheenjohtaja, Skanska Oy:n henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä kannustaa yrityksiä tarttumaan monikulttuurisuuden mukanaan tuomiin hyötyihin.

Skanska Oy:n henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä avasi Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanjan.

– Monikulttuurinen työvoima voi olla todellinen kilpailuetu yrityksille, jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa tai tähdätä kansainvälisille markkinoille. Menestyvä monikulttuurinen yritys -kilpailu antaa yrityksille mahdollisuuden analysoida omia vahvuuksiaan ja mahdollisia heikkouksia monikulttuurisuuden saralla, Mettälä toteaa.

Lue lisää Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanjasta täältä.