Myös työnantajan on hyvä tuntea oleskelulupaprosessi

Ulkomaista työvoimaa palkkaavat työnantajat saattavat kohdata oleskelulupaprosessiin liittyviä haasteita, jotka ensi alkuun voivat tuntua monimutkaisilta ja vaikeilta selvittää. Jotta ulkomaalaisen työntekijän siirtyminen töihin Suomeen tapahtuisi mahdollisimman sujuvasti, on myös työnantajan hyödyllistä tuntea oleskelulupaprosessi ja siihen liittyvä byrokratia.

Työnantajan varmistettava työnteko-oikeus

Viranomaisten ohjeita noudattamalla, täyttämällä kaikki tarvittavat dokumentit huolellisesti ja toimittamalla vaadittavat liitteet hakemuksen mukaan lupa-asiat ovat jo helpommin lähestyttäviä. Lisäksi asiantuntija-apua on saatavilla, mikäli kysymyksiä ilmenee matkalla.

Ulkomaalaisen työntekijän tulee aina itse laittaa oleskelulupaprosessinsa vireille, mutta työnantaja tukee prosessia muun muassa toimittamalla työsopimuksen oleskelulupahakemuksen liitteeksi sekä muita tarvittavia liitteitä, kuten TEM054-lomakkeen työntekijän oleskelulupahakemukseen.

Työnantajan tulee varmistua siitä, että työntekijällä on tarvittavat luvat Suomessa oleskeluun ja työskentelyyn.

– Kannattaa aina pyytää ulkomaalaistaustaisen työntekijän passi sekä mahdollisesti myös oleskelulupakortti nähtäville, koska niistä selviää lupatyyppi ja työnteko-oikeus. Näin vältytään väärinkäsityksiltä”, neuvoi KPMG Oy Ab:n People Services -tiimin Head of Immigration Annika Sandblom Ulkomaalainen työntekijä Suomeen – lupa-asiat, kausityö, yrityksen sisällä siirtyvät -tilaisuudessa.

– Henkilöllä saattaa olla esimerkiksi kaksoiskansalaisuus, joka voi vaikuttaa oleskeluluvan tarpeeseen. Myös työnteko-oikeuden peruste voi toisinaan olla epäselvä työntekijälle itselleenkin.

KPMG Oy Ab:n People Services -tiimistä Global Mobility Advisor Niina Kivilä puolestaan toteaa, että kukin oleskelulupatarve tulee käsitellä tapauskohtaisesti, sillä yhtä yleispätevää ohjetta on hankala antaa. Lisäksi tulee huolellisesti selvittää työntekijän työnteko-oikeus etenkin silloin, jos työntekijän aiempi oleskelulupa ehtii mennä umpeen ennen uuden luvan myöntämistä.

– Yleensä jatkolupahakemuksen ollessa vireillä työntekijän työnteko-oikeus määräytyy edellisen luvan pohjalta, mutta nämäkin täytyy aina tapauskohtaisesti erikseen selvittää, Kivilä muistuttaa.

Oleskelulupia on useita ja työnteko-oikeus riippuu lupatyypistä. Oleskelulupaa tulee hakea tilanteen mukaan ja haettavaan lupatyyppiin vaikuttavat muun muassa työntekijän koulutustausta ja työkokemus, työntekijän tulot sekä työtehtävät Suomessa.

– Viime kädessä kannattaa tarkistaa luvan myöntävältä viranomaiselta Maahanmuuttovirastosta, mitä lupaa työntekijän tulee hakea, mikäli hän on yhtään epävarma, muistuttaa Uudenmaan TE-toimiston työlupayksikön asiantuntija Jukka Rikama.

– Oleskelulupahakemuksen käsittelyä nimittäin nopeuttaa ja helpottaa se, että kaikki dokumentit on täytetty huolellisesti ja mahdollisimman täydellisesti ja että kaikki tarvittavat liitteet ovat mukana heti hakemusta jätettäessä. Mahdolliset lisäselvityspyynnöt vievät aina ylimääräistä aikaa, Rikama muistuttaa.

Kausityö- ja ICT-direktiivit helpottamaan liikkuvuutta

Kausityötä hyödyntävillä aloilla, kuten maatalous ja matkailu, halutaan yhtenäistää kolmansista maista tulevien kausityöntekijöiden maahantulon ehtoja sekä parantaa heidän asemaansa EU:ssa säätämällä Suomeen kausityölaki. Valmisteilla olevan lain mukaan kausityön enimmäiskestoaika olisi jopa yhdeksän kuukautta, jolloin kausityöntekijä voisi avustaa joissakin määrin myös seuraavan satokauden valmistelussa. Kausityössä työn määrään vaikuttaa olennaisesti vuodenaikojen vaihtelut.

ICT-direktiivin on puolestaan tarkoitus helpottaa yrityksen sisällä siirtyvien kolmansien maiden kansalaisten johtajien ja asiantuntijoiden liikkumista EU-alueelle ja jäsenvaltiosta toiseen. Valmisteilla olevan yritysten sisällä siirtyviä koskevan lain mukaan yli 90 vuorokautta kestävää liikkumista ja työntekoa varten kolmannen maan kansalaisen tulee hakea liikkuvaa ICT-lupaa, mutta työnteon voisi aloittaa 20 päivää hakemuksen jättämisen jälkeen, vaikka lupaa ei olisikaan vielä myönnetty.

Täytäntöönpanoon kausityö- ja ICT-direktiivit tulevat näillä näkymin marraskuussa.

– Kesäkausi 2017 mennään kausityön osalta vielä vanhojen käytäntöjen mukaisesti, toteaa valmistelusta vastaava neuvotteleva virkamies Harri Sivula sisäministeriöstä.

Ulkomaalainen työntekijä Suomeen – lupa-asiat, kausityö, yrityksen sisällä siirtyvät -tilaisuus järjestettiin Helsingin seudun kauppakamarin tiloissa perjantaina 21.4.2017. Tilaisuudessa käsiteltiin ulkomaalaisen työntekijän lupaprosessiin liittyviä kysymyksiä sekä valmisteilla olevan ICT- ja kausityödirektiivin vaikutuksia. Tilaisuuden järjesti Helsingin seudun kauppakamarin COME-projekti.

COME-projekti tarjoaa yrityksille ja työnantajille maksutonta neuvontaa ulkomaalaistaustaiseen työvoimaan liittyvissä kysymyksissä, kuten lupa-asioissa ja viranomaispalveluissa. Ota yhteyttä COME:n neuvontapalveluun.