Monikulttuurinen työyhteisö kasvun takeena

Kun ohjelmistokehitysyritys Futuricen ensimmäinen ulkomaalaistaustainen työntekijä palkattiin vuonna 2007, pakotti se yrityksen johdon ja HR-osaston miettimään, mitä suomen kieltä osaamattoman palkkaaminen tarkoittaa käytännön tasolla ja miten se vaikuttaa esimerkiksi yrityksen viestintään ja perehdytyskäytäntöihin.

– Ensimmäisen ulkomaalaisen palkkaamisesta lähtien Futuricen virallinen työskentelykieli on ollut englanti. Kaikki virallinen viestintä on englanniksi ja usein myös koulutukset ja palaverit pidetään englanniksi, koska kaikki osallistujat harvoin ovat suomenkielisiä. Muutenkin viestinnässä kiinnitämme huomiota siihen, että yleisössä ei ole vain suomalaisia, kertoo Futuricen HR Specialist Emilia Panula.

Vuonna 2000 perustettu yritys työllistää tällä hetkellä noin 350 työntekijää kuudessa eri toimipisteessä ympäri Eurooppaa. Ulkomaalaistaustaisten palkkaaminen ei jäänyt siihen yhteen, vaan nykyään Futuricen työntekijät edustavat 34 eri kansallisuutta.

Ohjelmistokehitysmaailman kovassa kilpailussa Futurice on menestynyt hyvin. Yhtenä syynä yrityksen kansainväliseen menestymiseen on sen kulttuuri, joka arvostaa monimuotoisuutta. Suurimpana kasvun edellytyksenä ja mahdollistajana Futuricessa nähdään nimenomaan työntekijät.

Työntekijät ovat meille tärkein voimavara. Meillä on kovat kasvu- ja kansainvälistymistavoitteet, ja etsimme lahjakkaita tekijöitä myös ulkomailta, sillä kilpailu työntekijöistä on kovaa ja emme löydä Suomesta tarpeeksi paljon hyviä työntekijöitä. Ulkomaalaisten rekrytoimisen myötä myös vahvistuu ajatus Futuricesta aidosti kansainvälisenä yrityksenä ja se on myös yksi rekrytointivaltti, koska monet arvostavat yrityksen kansainvälisyyttä, Panula kertoo.

Futuricen kaikilla kuudella toimipisteellä on ulkomaalaisia työntekijöitä, ja työntekijät myös liikkuvat eri toimipisteiden välillä projektien mukaan.

– Pyrimme hyödyntämään muun muassa työntekijöiden kielitaitoa projekteissa, korostaa Futuricella HR Coordinatorina työskentelevä Katja Lehikoinen.

Esimerkiksi saksan kielen taitoinen työntekijä voidaan lähettää Futuricen Münchenin toimipisteeseen avustamaan projektin aloittamisessa.

Ajattelun rikkautta

Ulkomaalaiset työntekijät tuovat mukanaan osaamisen lisäksi myös erilaisia ajattelutapoja, jotka haastavat ja sitä kautta kehittävät yrityksen toimintaa ja innovaatioita.

– Iso etu ulkomaalaisten palkkaamisessa on se, että eri taustoista tulevat työntekijät rikastuttavat yrityksen ajatus- ja toimintamalleja.  Erilaisten ihmisten kautta tulee enemmän erilaisia toimintatapoja ja kyseenalaistusta terveellä tavalla, miksi tehdään näin ja voisiko asian tehdä toisella tavalla. Kulttuurista tulee sitä kautta rikkaampaa, Panula korostaa.

Emilia Panula ja Katja Lehikoinen näkevät monikulttuurisen työyhteisön etuna

Parhaiden työntekijöiden houkuttelussa ja yrityksen tunnettuuden kasvattamisessa Futurice käyttää sosiaalisen median lisäksi messuja, konferensseja ja muita tapahtumia. Rekrytointi-ilmoitukset julkaistaan englanniksi niin, että ne ovat löydettävissä ympäri maailmaa eikä vain Suomesta käsin.

–  Yksi parhaista rekrytointiverkostoista on kuitenkin se, kun työntekijämme suosittelevat meitä. Esimerkiksi ulkomailta tulleet työntekijät voivat suositella meitä tutuilleen kotimaahansa ja sitä kautta sana leviää, Panula kertoo.

Organisaation kulttuuri tärkeässä asemassa

Vaikka Futuricen työntekijät koostuvat monista eri kulttuuritaustoista tulevista ihmisistä, korostetaan yrityksessä yhtä yhteistä organisaatiokulttuuria.

– Kulttuuri on merkittävä osa yritystämme. Yrityskulttuuri ja ihmiset ovat se, mitä työntekijämme arvostavat eniten ja toki haluamme varmistua siitä, että ne pysyvät hyvällä tasolla ja että niitä viedään eteenpäin, Lehikoinen korostaa.

Saadakseen tietoa oman organisaatiokulttuurinsa tilasta Futurice osallistuu Helsingin seudun kauppakamarin COME-projektin järjestämään Menestyvä monikulttuurinen yritys -kilpailuun, jossa yrityksillä on mahdollisuus testata oman organisaationsa avoimuus ja asenne eri tavalla ajattelevia kohtaan.

– Haluamme saada palautetta siitä, kuinka monikulttuurisuuteen liittyvät asiat on hoidettu meillä, ja miten voisimme parantaa toimintaamme siltä osin. Tulokset aiotaan käydä tarkkaan läpi ja toivottavasti sieltä saadaan action pointteja, joita voimme viedä eteenpäin, Lehikoinen jatkaa.

Pehmeä lasku Suomeen

Monelle muualta päin maailmaa tulevalle työntekijälle Suomi ja suomalainen yhteiskunta on vieras. Futuricella uusia työntekijöitä autetaan mahdollisimman paljon muun muassa asunnon löytämisessä ja yhteiskuntaan sopeutumisessa.  Tärkeässä roolissa ovat esimiesten ja HR-osaston lisäksi myös Suomeen jo aiemmin tulleet työntekijät.

– Käymme jo rekrytointivaiheessa läpi odotukset Suomessa työskentelystä ja elämisestä, jotta voimme varmistaa, että hakijalla ei ole vääriä odotuksia tai ennakkoluuloja. Esimiesten, HR:n ja muun henkilöstön tuki varmistetaan siinä vaiheessa, kun uusi työntekijä tulee tänne. Myös aikaisemmin tänne muuttaneet ovat hyvä tukiverkosto uusille ulkomaalaisille, sillä he osaavat kertoa käytännön tasolla, miten asiat toimivat.

Vaikka ulkomaalaisten rekrytoiminen vaatii enemmän työtä myös työnantajan puolelta, ollaan Futuricella oltu tyytyväisiä päätökseen palkata se ensimmäinen ei-suomalainen vuonna 2007.

– Voimme omien kokemustemme perusteella suositella ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamista. Toki se vaati enemmän perehdytykseltä, mutta meillä on vain hyviä kokemuksia, Panula korostaa.

 

Lupa-asiat hidasteena

Futuricella on totuttu rekrytoimaan ulkomailta. Yrityksen 350 työntekijää edustavat 34 eri kansallisuutta, ja toimipisteitä on kuudessa eri Euroopan kaupungissa. Ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytoimiseen liittyy kuitenkin paljon byrokratiaa. Etenkin avoimiin tehtäviin, joihin tarvitaan nopeasti tekijä, voi ulkomaalaista olla hankala palkata lupaprosessien hitauden takia.

– Eniten ongelmia on EU-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden oleskeluluvissa, joiden saamisessa saattaa kestää neljä kuukautta tai enemmänkin. Rekrytoimme paljon nuoria lupaavia osaajia, jotka eivät vielä täytä erikoisasiantuntijan kriteereitä, joten lupaprosessin kesto on ollut meille suurin haaste, harmittelee Futuricen HR Specialist Emilia Panula.

– Nuorten osaajien kohdalla ura- ja palkkakehitys on usein nopeaa, ja he saattavat täyttää erityisasiantuntijan kriteerit nopeastikin. Sen ensimmäisen työluvan saaminen vain kestää liian kauan.

Futurice rekrytoi paljon myös EU:n sisältä, ja yllättäen sisämarkkinoiltakaan tulevien työntekijöiden sulava siirtyminen Suomeen ei aina ole mahdollista byrokratian takia.

– EU:n sisältä tulevien työntekijöiden kanssa olemme törmänneet henkilötunnuksen saamiseen liittyviin ongelmiin. Kolmansista maista tulevat saavat henkilötunnuksen lupaprosessin yhteydessä, mutta EU:n sisältä tulevat saavat sen vasta maahan tultuaan. Joidenkin käytännön asioiden, kuten sähkösopimusten ja vakuutusten solmiminen tai vaikkapa asunnon vuokraaminen vaativat henkilötunnuksen. Olisi kaikille helpompaa, jos henkilötunnuksen saisi jo hieman aiemmin, Panula kertoo.