Monikulttuurinen ja monimuotoinen yritys on houkutteleva työnantaja

Suomen työmarkkinat ja työpaikat monimuotoistuvat ja monikulttuuristuvat. Suomi menettää joka vuosi 10 000 työikäistä enemmän kuin nuoria tulee työmarkkinoille. Työmarkkinavaje korvautuu ainakin osin Suomen ulkopuolelta tulevalla työvoimalla. Lähes jokaisen yrityksen arkipäivän tekeminen on sidoksissa toimialasta riippumatta kotimarkkinoita laajemmille alueille joko vieraskielisen työvoiman tai kansainvälisten arvoketjujen kautta.

Helsingin seudun kauppakamarin, Keskuskauppakamarin ja työ- ja elinkeinoministeriön kilpailussa yrityksen vahvuuksia ja heikkouksia analysoitiin organisaationkulttuurin avoimuuden ja erilaisuuden sietokyvyn kautta.  Kilpailuun osallistui 45 yritystä, joista Hofstede Insightsin toteuttamaan selvitykseen vastasi 2 000 työntekijää.

Huone Events Hotel valittiin palkittavaksi yritykseksi pienten yritysten kategoriassa, JS Suomi Oy keskisuurten ja WSP Finland Oy suurten (yli 250) kategoriassa. Lisäksi jury antoi erityismaininnan BlueFors Cryogenics Oy:lle tunnustuksena esimerkillisestä asenteesta työyhteisön monimuotoisuuden kehittämisessä ja kyvystä muuntaa huippuosaaminen kansainväliseksi liiketoiminnaksi.

Osallistuneiden yrityksien vieraskielisen henkilöstön yleisin osuus oli 20-39 % koko henkilöstöstä, ja tyypillisesti yrityskoon kasvaessa vieraskielisten suhteellinen osuus pieneni. Otokseen valitun henkilöstön vastausaktiivisuus oli 60 %, mikä viestii teeman ajankohtaisuudesta ja tärkeydestä työpaikoilla.

Henkilöstö seuraa johdon esimerkkiä

Selvityksen mukaan työnantajat, joilla on monikulttuurista työvoimaa, ovat 88 %:n mielestä houkuttelevia työnantajia. Edelleen 72 % vastaajista pitää tärkeänä, että yritysjohto ja esimiehet arvostavat oppimista muista kulttuureista, mikä on kiinnostava havainto. Vuosikymmenen kestäneen matalasuhdanteen aikana yrityksissäkin on tuudittauduttu siihen, että työvoimaa kotimaan markkinoilta on jatkuvasti saatavissa. Mikäli selvityksessä todettu henkilöstön näkemys olisi yritysten rekrytoijilla nykyistä paremmin tiedossa, se vahvistaisi yritysten valmiuksia palkata nykyistä hanakammin vieraskielisiä ammattilaisia.

Kielimuuri työpaikalla ei ole tekemätön paikka

Kielitaito on työpaikalla monella tasolla suurin haaste sekä työnantajalle, työyhteisölle ja tietysti työntekijälle itselleen. Luonteva johtopäätös on, että kun eri kielet ja kulttuurit työpaikalla lisääntyvät, lisääntyvät samaan tahtiin myös kommunikointi- ja ymmärrysvaikeudet. Huomionarvoista on, että Menestyvä monikulttuurinen yritys -selvitys ei tue tätä olettamusta. Niissä organisaatioissa, joissa vieraskielisten määrä oli suhteellisesti suurempi, henkilöstö koki, että kielimuuri ei ole suuri tai ohittamaton este. Tuloksia selittää se, että kilpailuun osallistuneiden joukossa oli tavallista enemmän yrityksiä, joiden organisaatiokulttuuri tuki avoimuutta ja erilaisuuden hyväksymistä.

Asenne ja liiketoimintatavoitteet ratkaisevat

Suomen kilpailukyvyn kannalta on olennaista saada yrityksiin parasta mahdollista osaamista, jolla varmistetaan maamme menestyminen myös jatkossa. Menestyvä monikulttuurinen yritys -kilpailun     selvityksen perusteella voi suositella yrityksen rekrytointilinjauksista päättävälle seuraavia testikysymyksiä: 1) Onko normaalia, että yrityksessä hyväksytään henkilöstö, joka käyttäytyy, näyttää ja ajattelee eri tavalla, 2) Kuinka tämä asenne siirtyy kannattavaksi liiketoiminnaksi kotimarkkinoilla tai ulkomailla ja 3) Onko tärkeämpää se, miten työ tehdään kuin mitä tehdään.

 

Kirjoittajat

Markku Lahtinen
projektijohtaja
Helsingin seudun kauppakamari

Egbert Schram
toimitusjohtaja
Hofstede Insights