Kolme kysymystä työ- ja oleskeluluvista

Työnantajan tulee varmistaa, että työntekijällä on tarvittavat luvat Suomessa työskentelyyn. Pohjoismaiden, EU-/ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa Suomeen, muiden maiden kansalaiset tarvitsevat yleensä työntekoon oikeuttavan oleskeluluvan.

Saako kolmannen maan kansalainen, jolla on Schengen-maan myöntämä oleskelulupa, tehdä työtä myös Suomessa samalla oleskeluluvalla?

Työtä saa tehdä ainoastaan siinä valtiossa, joka on oleskeluluvan myöntänyt. Toisen Schengen-valtion myöntämällä oleskeluluvalla saa oleskella Suomessa enintään 90 päivän ajan. Oleskelun kestäessä pidempään tai työntekoa varten tulee hakea Suomesta työntekoon oikeuttavaa oleskelulupaa. Poikkeuksena tästä ovat tietyt työt, joita voi tehdä ilman oleskelulupaa enintään 90 päivän ajan, kuten marjojen poimija tai tulkki.

Työntekijäni oleskelulupa on päättymässä. Voiko hän jatkaa työntekoa, vaikka ratkaisua jatkolupahakemukseen ei olisi vielä tullut edellisen oleskeluluvan päätyttyä?

Jos työntekijällä on oleskelulupa työnteon perusteella tai muu oleskelulupa, joka oikeuttaa työntekoon, voi hän jatkaa työskentelyään edellisen lupansa oikeuttamassa työssä jatkolupahakemuksen käsittelyn ajan, kunhan jatkolupahakemus on laitettu vireille ennen edellisen luvan päättymistä.

Millaisen oleskeluluvan tarvitsee yrityksemme ulkomaalainen yli- tai keskijohdon tehtävissä toimiva johtaja?

Yrityksen yli- tai keskijohdon tehtäviä varten tarvitaan oleskelulupa, joka on myönnetty erikseen tiettyä työtehtävää varten. Maahanmuuttovirasto tekee ratkaisun ilman työ- ja elinkeinotoimiston osapäätöstä, saatavuusharkintaa. Edellytyksenä on, että yritys on sekä henkilöstömäärältään että liikevaihdoltaan suuri yritys, jossa on selkeästi yli- ja keskijohto, ja henkilöön ei voida soveltaa Suomen työaikalakia, kuten osakeyhtiön toimitusjohtaja.

 

anniina

Anniina Mandelin
Services Development Officer
anniina.mandelin@chamber.fi