Kansainvälisillä opiskelijoilla vauhtia pk-yritysten kansainvälistymiseen

Kansainvälistyminen on yksi kasvuhakuisten pk-yritysten keskeisimmistä haasteista (Pk-yritysbarometri 2015). Kansainvälistä osaamista tarvitaan vientiin ja ulkomaankauppaan, mutta myös alihankintaan ja kansainvälisten asiakkaiden hankintaan ja hallintaan kotimaassa.

Yksi varsin helppo ja riskitön tapa kansainvälistymisen käynnistämiseen ovat ulkomaalaiset opiskelijat, joita tulee Suomeen vuosittain tuhansia opiskelemaan ja harjoitteluun.

”Jos yrityksillä on halua tutkia uusia markkinoita kansainvälisesti, monella kansainvälisellä opiskelijalla Suomessa on tähän paljon annettavaa, ja heidän kanssa on hyvä lähteä liikkeelle” –Jenni Kuokkanen, Management Events

Pk-yritysten saamaa hyötyä, kiinnostusta ja esteitä hyödyntää kansainvälisiä osaajia kartoitetaan parhaillaan CIMOn käynnistämässä Uutta osaamista -selvitystyössä. Alustavien tulosten perusteella kiinnostus liiketoiminnan kansainvälistämiseen on yksi keskeisistä motiiveista ottaa juuri kansainvälisiä opiskelijoita harjoitteluun tai työsuhteeseen. Etenkin kansainvälisillä markkinoilla jo toimivat yritykset kertoivat ottaneensa ulkomaalaisen harjoittelijan tai palkanneen tutkinto-opiskelijan yritykseen usein siksi, että he ovat kaivanneet osaamista vientiin ja ulkomaankauppaan. Lisäksi yrityksistä, joissa ei ole ollut kansainvälisiä osaajia, noin viidennes on kiinnostunut ottamaan opiskelijoita vientitoiminnan käynnistämisen tueksi, samoin kuin kansainvälisten asiakkaiden hankintaan Suomessa.

Kokemukset kansainvälisistä osaajista ovat selvitykseen osallistuneilla yrityksillä olleet pääosin positiivisia. Opiskelijat ovat tuoneet uutta perspektiiviä ja vaikuttaneet toimintatapojen kehittämiseen, yrityksen ilmapiiri on usein kansainvälistynyt jo pelkästään kielikylvyn kautta, minkä lisäksi opiskelijat ovat toimineet lisäkäsinä arkisissa tehtävissä. Vientitoiminnan herättelyn tai käynnistämisen lisäksi opiskelijoita on rekrytoitu puhtaasti erityisosaamisen takia.

”Se on se vuorovaikutus, tulee erilaisia työtapoja ja menetelmiä. Suorittavassa työssä hyöty on konkreettista, kun opinnoissa opittuja erilaisia laitteita ja tehokkaita toimintatapoja voi siirtää yritykseen. Se ettei yrityksellä ole yhteistä kieltä, asettaa työn ohjaukselle paljon vaatimuksia: ohjeet tulee tehdä ja kertoa selkeästi. Lähtökohtana kuitenkin on, että kun nuoria tulee, siitä pitää olla hyötyä myös yritykselle, win-win-tilanne.” – Päivi Sainio Rohner, Alppisalvos Oy

Yhteisen kielen puute on ollut jossain määrin ongelma noin puolessa selvitykseen osallistuneissa yrityksissä, mutta siihen on myös voitu vastata eri tavoin, kuten sopivien työtehtävien projektoinnilla etukäteen. Noin viidennes kaikista vastaajista on toivonut oppilaitoksilta tukea sopivien tehtävien kartoittamiseen, tukea kieliongelmien ratkaisemiseen ja ohjaukseen. Eniten toivottiin kuitenkin tietoa kansainvälisten osaajien hyödyntämisen mahdollisuuksista.
Selvitystyön tuloksia, tietoa ja ratkaisuja tullaan julkaisemaan lisää vuoden 2016 aikana mm. www.uuttaosaamista.fi -sivuilla.

Kaipaamme edelleen myös lisää pk-yrityksiä osallistumaan selvitykseen. Selvitykseen voi osallistua riippumatta siitä onko yrityksellä kokemusta kv-osaajien hyödyntämisestä vai ei. Toivommekin, että mahdollisimman moni pk-yritys osallistuisi kyselyymme osoitteessa http://uuttaosaamista.fi/#front-kysely. Vastaaminen kestää 3-10 minuuttia taustastanne ja kokemuksistanne riippuen. Kyselyn sijaan voit osallistua myös haastatteluun ottamalla yhteyttä laura.jauhola@owalgroup.com tai 050 443 1841.

Kirjoittajat:
Laura Jauhola, Senior Consultant, Owal Group Oy

Mikko Wennberg, toimitusjohtaja, Owal Group Oy